Taakkasiirtymät työyhteisössä

Ihmiset kantavat työyhteisöissään monenlaisia taakkoja – sukunsa, asuinseutunsa, kansakuntansa sekä työpaikkansa historiaa. Syystä tai toisesta Suomi on edelleen yksi työpaikkakiusaamisen kärkimaista. Syitä sille voimme pohtia ja usein syntipukkia etsitäänkin aktiivisesti jonkun yhden ihmisen tai porukan luonteista tai persoonallisuuden piirteistä. Gradussani (2013) olenkin tutkinut työpaikkakiusaamisen kehittymisprosesseja ja niitä olosuhteita, jotka ovat otollisia kiusaamisilmiön syntymiselle.

Entäpä jos henkisessä väkivallassa ja instituutioissa joissa kiusataan, kyseessä onkin jokin suurempi kokonaisuus kuin yksittäisen ihmisen tai ryhmän temperamenttipiirteet?

Entä jos kannammekin sukupolvien takaisia taakkoja, joita meidän olisi aika nyt alkaa kohdata ja tiedostaa?

Silloin, kun toistetaan sellaisia toimintamalleja, joiden alkuperää ei itsekään osata sanoa, saatetaan tiedostamatta pitää yllä rakenteellisen kiusaamisen kulttuuria.

Käytänteitä pidetään yllä ”siksi kun on aina näin tehty”, eikä kyetä perustelemaan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tällöin kiusaajana ei varsinaisesti enää ole yksilö, vaan organisaatio ja sen haitalliset toimintatavat.

Suomalaisuuteen liitetään usein sisu ja sinnikkyys mitkä ovat sinänsä arvostettavia piirteitä. Näiden alle kuitenkin voi kuitenkin kätkeytyä valtava määrä puhumattomuutta ja kohtaamattomia tunteita. Niitä salattuja kyyneleitä, joita kukaan ei koskaan nähnyt eikä kuullut. Niitä, joita ei häpeän ja heikoksi leimautumisen pelon vuoksi uskalleta koskaan paljastaa.

Sisuun liittyy läheisesti myös tietynlainen uhrautuvuus ja se, ettei aina tunnisteta omia rajoja. Työuupumus on työpaikkakiusaamisen ohella toinen aikamme vitsauksista ja liittyy läheisesti kuormittavaan ilmapiiriin työpaikalla. Uupuneena ihmiset ajautuvat konflikteihin huomattavasti helpommin mennessään taistele-pakene-tilaan.

Tiedostamalla, kohtaamalla ja sanoittamalla taakkasiirtymiä sekä työpaikallamme esiintyviä haitallisia prosesseja ja toimintamalleja, voimme tervehdyttää työelämäämme merkittävästi. Lisäksi voimme siirtää toimivampaa työkulttuuria myös tuleville sukupolville. Olisiko menneisyyden taakkareppua mahdollista muuttaa tietoisuuden aarrearkuksi, joka kuiskaa meille: “tänään te voitte toimia toisin”.

Kohtaamisiin siis!

 

Sonja Jokiranta

FM, psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn ammattilainen,

työnohjaaja, kohtaamisen ja vuorovaikutuksen asiantuntija

Kohtamiskallio Oy


Edellinen
Edellinen

Kohti hyvinvoivaa huipputiimiä

Seuraava
Seuraava

Psykologinen turvallisuus työpaikalla